Tekstit

Kun maastoilu pelottaa

Kuva
Metsästä kuuluu rymähdys ja hevonen jännittyy. Sen sieraimet ja silmät laajenevat, pää kohoaa hirvimäisesti pystyyn, selkä on jännityksestä notkolla ja hevonen viskelee päätään tuijottaen ympäristöään hermostuneesti. Hevosen valmiustila on kohonnut ja se valmistautuu pakenemaan. Vastaavasti hevonen voi jännityksestä myös juurtua paikalleen. Hevosen valmiustila käyttäytyminen laukeaa refleksinomaisesti ja tahattomasti. Tällaisessa tilanteessa hevonen on usein kuuro avuille, toisaalta on myöskin mahdollistaihmisen avut lisäävät valmiustilan voimakkuutta. Kun hevonen ihmisen alla jännittyy käy usein niin, että jännittyy myös ratsastaja hevosen mukana. Kuten hevosella myös ihmisellä jännitys aktivoi ns.taistele -pakene -reaktio joka aiheuttaa ihmisessä joukon hallitsemattomia oireita; Ihmisen jännittyessä sympaattinen hermosto kiihdyttää hengitystä ja verenkiertoa sekä nostaa verenpainetta. Myös sydämen syke kohoaa. Kämmenet sattavat hiota tai vastaavasti tuntua jääpuikoilta. Sormis

Hevosen muoto

Kuva
Hevosen muoto ja sen merkitys Hevosen muoto on ilmaus jolle löytyy monta eri merkitystä.  Itse inhoan sanaa "muoto" sekä "peräänanto". Tykkään itse puhuasta asiasta niin, että hevonen liikkuu oikein. No mikä sitten on oikea ja terve tapa hevoselle liikkua? Hevosen tulee käyttää koko kroppaansa oikein liikkumiseen. Hevosen muoto määrittelee minkälaisessa tasapainossa hevonen liikkuu ja mitä lihaksia hevonen joutuu tähän käyttämään. Hevoset ovat luonnostaan etupainoisia eikä hevosta ole luotu kantamaan selässään satulan tai ratsastajan painoa. Istuessamme hevosen selkään järkytämme sen luonnollistaa ekosysteemiä. Faktaa hevosen selästä :  "Hevosen selkä ei ainoastaan toimi ratsastajan satulan kantajana, vaan se toimii myös koko liikeradan voima-akselina. Terve ja toimiva selkä on välttämättömän tärkeä hevosen liikunta- ja työskentelykyvylle. Eri hevosurheilun lajit aiheuttavat erilaista rasitusta, joten eri lajeihin liittyvät selkävaivat eroavat myös tois

Sano EI apuohjille

Kuva
Niinkuin edellesissä tekstissa aiheesta ohjastuntuma tulikin jo ilmi. Ratsastaessa on tärkeää että tuntuma hevosen suuhun on kevyt ja pehmeä. Sillä hevosen pään mittasuhteiden aiheuttaman vipuvaikutuksen vuoksi hevosen suuhun tuleva paine 10 kertaistuu ohjia vetämällä. Tällöin veto tuntuu myös niskassa 10 kertaisena. Hevosen tarvitsee siis vastustaa lihaksillaan 100 kg:n voimalla vastaan. Jos siis hevosen suusta vedetään hevonen joutuu ponnistelemaan voimakkaasti vastaan lihaksistollaan ja tällöin ei ole toivoakaan saada hevosta liikkumaan rennosti joustavalla selällä. Apuohjat kaiken pahal alku ja juuri ? Kyllä jos minulta kysytään. En ole itse ikinä ymmärtänyt apuohjien käyttöä. Ja ei en tuomitse heitä,jotka käyttävät. Mutta miksi meidän pitäisi remmien avulla sitoa hevosen pää kiinni? Miksi haluamme hallita hevosta voimakeinoin? Kun asian pystyy tekemään myös ilman voimankäyttöä. Se vaatii vain hiukan enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä. Emme me tarvitse apuohjia, jotta hevonen op

Stressiä stressistä

Kuva
Miten tunnistaa eläimen stressi kun ei aina tunnu tunnistavan omaansakaan ja mitä ovat eläimen stressin alkuoireet? Useissa lukemissani artikkeleissa ja tutkimuksissa puhutaan hevosen stressikäytöksestä avaamatta asiaa sen tarkemmin. Senpä vuoksi halusinkin kirjoittaa siitä itse parhaan kykyni mukaan, jotta mahdollisimman moni välttyisi siltä huolelta mitä eläimen kummallinen oireilu aiheuttaa. Ig:ssä availinkin asiaa jo viikko sitten. Hertalla alkoi kummallinen oireilu jo joitakin viikkoja sitten. Ensimmäisen kerran huomasin ylähuulen levottomuuden videolta. En kuitenkaan huolestunut asiasta vielä tuolloin, Hertalla oli ollut laukassa extra paljon virtaa, eikä tamma tuntunut pysyvän nahoissaan olipa ratsastaja selässä tai ei. Niinpä ajattelin käytöksen johtuvan siitä, että rauhallisempi laukkatyöskentely oli neidille haastavaa. Oireilua kun tapahtui videon perusteella vain laukassa. Niinpä jatkoimme elämää normaalisti. Sitten tulikin muutto, jonka aikoihin myös laukassa tapa

Ohjastuntuma

Ratsastajan hyvä istunta ja optimaalinen keskivartalon tuki ovat perusedellytyksiä hevosen ja ratsastajan saumattomaan yhteistyöhön. Ilman näitä ei ohjastuntuma voi olla pehmeä ja tasainen. Eli tämä asia tulisi hoitaa ensin kuntoon ennen kuin alamme paneutua ohjastuntumaan. Tässä vaiheessa löysemmällä ohjalla meno on parempi vaihtoehto. Keskivartalon tuen löytämisestä on tärkeää harjoitella hevosen selässä, mutta oheisharjoittelu on myös yhtä tärkeää. Millainen hyvä kuolaintuntuma? Hevosen tulee voida luottaa ratsastajan pehmeään, liikkeitä mukailevaan ohjastuntumaan sekä tasaisena suussa lepäävään kuolaimeen. Kun hevonen ja ratsastaja ovat tasapainossa on tällöin hevosen kaikista mukavin tulla pehmeälle ja rehellisellä kuolaintuntumalle.  Paljon kuulee puhuttavan että käden pitäisi olla hiljaa paikallaan. Joo kyllä, mutta se ei ole koko totuus. Käden tulisi olla paikallaan suhteessa hevosen suuhun eli ohjasotteiden tulisi joustaa hevosen suun mukana eikä staattisesti pysyä p

Pohdintaa kuolaimista

Kuva
Kuten ig:ssä jo aiemmin mainitsin on kuolain aihe pyörinyt mielessä jo pitkään. Norjassa alkanut kirjoitus urakka päättyi Suomessa viikon puolivälissä, mutta koska neuroottinen olen halusin parikin ihmistä oikolukemaan tekstin ennen sen julkaisemista. Nyt kun on useamman ihmisen toimesta todettu, että tekstistä tosiaan saa selvää, eikä vihaamiani kirjotusvirheitäkään pitäisi löytyä, uskaltaudun viimein tekstin julkistamaan. Mikäli olet lukenut aiemman pohdinnan liittyen turpiksiin, tiedät opiskeluaikani harjoittelusta Savon eläinsairaalalle. Mikäli et ole sitä lukenut, haluan kertoa, että pohjustan tekstini pitkälti siihen mitä opiskelujeni harjoitteluaikana opin kiertäessäni Ell Mirjami Miettisen mukana avustamassa häntä hevosten hammashoidoissa. Alkuun haluan vielä sanoa, että en ole aikeissa polttaa kuolaimia käyttäviä ihmisiä roviolla. Ainoa päämääräni on saavuttaa keskustelua ja ajatuksia asian suhteen, sekä tarkastella samalla omia ajatuksiani ja toimintatapojani. Myös

Pohdintaa turpahihnasta

Kuva
Ig:ssä kuumanakin käyneen keskustelun myötä halusin kirjoittaa turpahihna asiasta tänne blogiin hieman laajemmin. Hämmennyksekseni aihe on kuohuttanut kovastikin. En kuitenkaan vieläkään ole nähnyt yhtäkään perustelua etenkään alaturpahihnan käytölle, mikä jättää ilmaan kysymyksen osaako ratsastaja perustella sen käytön ja ennenkaikkea hyödyn? Tiedätkö siis miksi käytät turpahihnoja? Tein  opiskeluaikanani harjoittelun Savon eläinsairaalaan, jonka aikana kiersin eläinlääkäri Mirjami Miettisen mukana avustamassa häntä hevosten hammashoidossa. Kiitos hänen, opin harjoittelun aikana hurjasti hevosen suun anatomiasta, kuolainten sopivuudesta sekä sovituksesta, turpahihnan oikeanlaisesta käytöstä ja mitä epäsopiva kuolain ja vääränlainen turpahihnojen käyttö voi hevosen suussa aiheuttaa. Turpahihnaa käytetään tasapainottamaan kuolainta, herkistämään hevosen suu kuolaimen aiheuttamalla paineelle ja pitämään hevosen suu kiinni. Alaturpahihnan ainoa meriitti taas on suun sulkeminen. Tu