Stressiä stressistä

Miten tunnistaa eläimen stressi kun ei aina tunnu tunnistavan omaansakaan ja mitä ovat eläimen stressin alkuoireet? Useissa lukemissani artikkeleissa ja tutkimuksissa puhutaan hevosen stressikäytöksestä avaamatta asiaa sen tarkemmin. Senpä vuoksi halusinkin kirjoittaa siitä itse parhaan kykyni mukaan, jotta mahdollisimman moni välttyisi siltä huolelta mitä eläimen kummallinen oireilu aiheuttaa.

Ig:ssä availinkin asiaa jo viikko sitten. Hertalla alkoi kummallinen oireilu jo joitakin viikkoja sitten. Ensimmäisen kerran huomasin ylähuulen levottomuuden videolta. En kuitenkaan huolestunut asiasta vielä tuolloin, Hertalla oli ollut laukassa extra paljon virtaa, eikä tamma tuntunut pysyvän nahoissaan olipa ratsastaja selässä tai ei. Niinpä ajattelin käytöksen johtuvan siitä, että rauhallisempi laukkatyöskentely oli neidille haastavaa. Oireilua kun tapahtui videon perusteella vain laukassa. Niinpä jatkoimme elämää normaalisti.

Sitten tulikin muutto, jonka aikoihin myös laukassa tapahtui iso harppaus eteenpäin, tai niin ainakin koin. Laidunväsymyksen tms myötä laukkarevittelyt sata lasissa unohtuivat ja H tuntui tosiaan kykenevän keskittymään myös laukkatyöskentelyyn aivan uudella tavalla. Aloitimme treenaamaan laukannostoja käynnistä ja muistan miten innoissani olin, kun saimme ne onnistumaan.

Näiden kyseisten laukannosto treenien videoilla ei jostain syystä tätä stressikäytöstä ole havaittavissa, mutta tämän jälkeen meni noin viikko, kun sitten huomasin käytöksen uudelleen ja tällöin vasta ymmärsin huolestua siitä.

Mistä hevosen stressi sitten johtuu? Syitä on varmasti yhtä monta kuin ihmisenkin stressillä. Syyt voivat myös olla sekä psyykkisiä tai fyysisiä.

Niin sanotun lyhytaikaisen stressin sanotaan olevan sekä hevoselle että ihmiselle hyödyllistä. Ihmisellä lyhytaikainen stressi voi lisätä tarkkaavaisuutta, sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Stressi voi siis boostata meitä suoriutumaan työ- tai koulutehtävistä paremmin ja ns. auttaa meitä tekemään parhaamme. Stressi onkin oikeastaan suojamekanismi, jonka alkuperäinen tarkoitus on suojella meitä. Stressitilanteessa elimistö erittää stressihormonia; kortisolia, joka antaa energiaa stressaavasta asiasta selviämiseen.

Myös hevosen stressi toimii hyvinkin samaan tapaan, sillä stressireaktio auttaa hevosta selviämään sitä uhkaavasta vaarasta ja joko pakenemaan tai taistelemaan. Todellisissa vaaratilanteissa stressireaktio onkin hyödyllinen, mutta mikäli stressi pitkittyy aiheuttaa se useita haittavaikutuksia meille molemmille.

Stressi on psykofysiologista, mikä tarkoittaa sitä, että mieli ja keho ovat yhteydessä toisiinsa. Tämä siis tarkoittaa sitä, että stressi on haitallista sekä fyysisesti ettäpsyykkisesti vaikuttaen molempiin osa-alueisiin.

Meillä ihmisillä pitkittyneen stressin yleisimpiä fyysisisä oireita ovat; vatsaoireet, päänsärky, ihottumat, iho-ongelmat, sydämentykytykset, rytmihäiriöt, hikoilu, selkävaivat sekä tihentyneet flunssat. Psyykkisistä oireista tyypillisimpiä ovat; jännitys, unihäiriöt, yleinen ärtyneisyys, aggressiot, ahdistuneisuus, levottomuus, muistiongelmat sekä masennus.

Hevosella pitkittynyt stressi aiheuttaa yllättävänkin samanlaisia oireita kuin ihmisillä. Hevoselle stressin oireita ovat mm. Ruokahalun menetys/huononeminen, haluttomuus liikkua, epänormaali hitaus liikuttaessa, väsymys, vaikeus nukkua, verenpaineen sekä sykkeen nousu, ruoansulatuskanavan toiminnan hidastuminen ja sen ongelmat, infektioherkkyys, suurentunut riski mahahaavaan, ähkyyn sekä ripuliin.

Stressaavissa tilanteissa hevonen pyrkii usein alkuun rauhoittamaan itseään ja mahdollisesti myös muita erilaisin elein tai korvaavalla käytöksellä. Mikäli nämä rauhoittelu yritykset eivät toimi, hevosen eleet voimistuvat kunnes hevosen viimeinen keino on paeta tai puolustautua. Löysin aiheesta Rachael Draaisman kehittämän taulukon/portaikon, minkä avulla hevosen stressin voimakkuutta eleiden ja korvaavan käytöksen perusteella on mahdollista arvioida. Suosittelen kaikkia vilkaisemaan kyseisen taulukon osoitteesta: calmingsignalsofhorses.com.

Yleisimpiä rauhoittavan ja korvaavan käytöksen eleitä, eli siis stressistä kertovia eleitä ovat mm. syöminen, haukottelu, kuopiminen, itsensä rapsuttaminen, kiirehtiminen, tihentynyt ulostaminen sekä meidän stressioireemme ylähuulen venyttäminen.

Kuinka sitten toimia tämän stressikäytöksen kanssa? Siinäpä kysymys johon ei ole oikeaa vastausta. Tähän nimittäin vaikuttaa stressioirelun voimakkuus ja pituus sekä se miten hyvin hevonen palautuu ja ylipäätään kestää stressiä. Mikä saattaa olla hyvinkin yksilöllistä, kuten meillä ihmisilläkin. Toki ensisijaisesti on varmistettava, ettei hevosen stressikäytös johdu kivusta, hammasongelmista tai lihasjumeista.

Stressistä toipuessa on hyvä pitää mielessä lause back to the basics ja huolehtia, että hevosen perustarpeet ovat kunnossa. Hevosen on tärkeä juoda, syödä, saada viettää aikaa lajitoveriensa kanssa sekä ulkoilla ja liikkua luontaisesti, myös lepo on ensisijaisen tärkeää mielelle. Lonkkaa hevosen ei tarvitse vetää, mutta ihmisen kanssa tekemisen olisi tärkeää olla mielekästä ja hampaat irvessä harjoittelu olisi syytä unohtaa hetkeksi.

Summa summarum hoida siis hoida hevosen stressiä kuten hoitaisit omaasikin, anna keholle ja mielelle aikaa palautua. Nuku, syö ja juo (viinaa en suosittele vaikka mieli voisi tehdä). Tee jotain mistä tulee hyvä fiilis ja yksinkertaisesti vain elä stressi pois. Tähän mekin ponin kanssa pyrimme, ensin selvittämään ettei H:n stressaaminen johdu kivusta ja sitten vain elämään molempien stressi pois, siitä sen enempää stressaamatta.